Oppimisvaikeus 25.2.2015

Väitös: Opettajan lukivaikeus voi olla työväline

Opettajan lukivaikeus on usein vaiettu arkaluonteinen asia, vaikka se voi parhaimmillaan tuottaa kokemusosaamista, jota voisi hyödyntää työyhteisössä.

Eila Burns tutki väitöskirjassaan toisella ja korkea-asteella toimivia opettajia, joilla on lukemis- ja kirjoittamisvaikeus eli dysleksia. Hän selvitti, miten opettajien omat kokemukset lukivaikeudesta vaikuttavat heidän työhönsä ja näkemykseensä itsestään opettajana sekä mitkä tekijät rakentavat heidän ammatillista identiteettiään. Näitä kysymyksiä kartoitettiin narratiivisen haastattelun avulla.

Opettajien kertomuksista kävi ilmi, että lukivaikeus oli yhteydessä monin eri tavoin opettajien työhön ja käsitykseen itsestä opettajana. Lukivaikeus toi useita haasteita työhön, mutta se voitiin myös kääntää eduksi ja opettajan työvälineeksi. Henkilökohtaiset kokemukset lukivaikeudesta tuottivat parhaimmillaan opettajille erityisosaamista, joka näkyi herkkyytenä ja kykynä ymmärtää ja tukea sellaisia opiskelijoita, joilla on oppimisvaikeuksia.

- Haasteina puolestaan koettiin sellaiset työtehtävät, joissa vaadittiin nopeaa tiedon käsittelyä ja sen prosessointia. Samoin omasta lukivaikeudesta kertominen työyhteisössä koettiin arkaluonteiseksi ja henkilökohtaiseksi asiaksi. Siitä puhuminen osoittautui riippuvan paljolti siitä miten työyhteisö suhtautui erilaisuuteen, Burns luonnehtii.

Toimintatavat ja itsetuntemus keskeistä työssä menestymiselle

Olennaista työssä menestymiselle olivat opettajien itse kehittämät monipuoliset toimintatavat, joilla vastattiin työstä ja tiedonkäsittelystä nouseviin haasteisiin. Toimintatapojen tuli kuitenkin olla ajassa eläviä ja vaativat siten jatkuvaa kehittämistä ja päivittämistä.

Lukivaikeus muodostui osaksi opettajien ammatillista identiteettiä. Sen rakentumisessa keskeistä oli henkilökohtaisten heikkouksien ja vahvuuksien syvällinen tunnistaminen ja ymmärtäminen. Omia vahvuuksia hyödynnettiin tarkoituksellisesti omissa työtehtävissä.

- Merkityksellisisiä olivat myös opettajien uskomukset minäpystyvyydestään ja joustokyvystään. Positiivisten uskomusten myötä opettajat kokivat itsensä kompetentteina ja menestyvinä opetusalan ammattilaisina, Burns toteaa.

Henkilöt, joilla on lukivaikeus voivat tuoda mukanaan erilaisia, moniulotteisia kykyjä ja taitoja työyhteisöön. Opettajan ammatillinen identiteetti, joka on maustettu oppimisvaikeudella, tulisi ymmärtää monivaiheisesti rakentuvana prosessina, joka edellyttää erilaisuuden henkilökohtaista prosessointia sekä yksilön että työympäristön välistä neuvottelua työtehtävistä. Koulutusorganisaatiossa olisikin tarpeen kiinnittää enemmän huomiota monimuotoisuuden johtamiseen, jotta sekä opettajien että opiskelijoiden erilaiset kyvyt ja taidot saataisiin nykyistä paremmin hyödynnettyä.

KM Eila Burnsin kasvatustieteen väitöskirjan "Tertiary teachers with dyslexia as narrators of their professional life and identity" tarkastustilaisuus järjestetään 28.2.2015 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä on professori Sheila Riddell (University of Edinburgh) ja kustoksena professori Timo Saloviita Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Lisätiedot Jyväskylän yliopiston sivuilta.


Takaisin

Siirry sivun alkuun
Päivitetty 25.2.2015