Oppimisvaikeus 15.3.2010

Väitöstyö lukemisen taitojen harjoittamisesta

Lukemisvaikeuksiin auttaa sinnikäs harjoittelu.

Sini Huemer tutki väitöstyössään lukemisen taitojen, erityisesti lukusujuvuuden, harjoittamista suomen- sekä saksankielisillä lapsilla. Vielä ei tiedetä kovin paljon lukemisen nopeuden eli sujuvuuden kehittymisestä sekä syitä sille, miksi joillakin lapsilla lukeminen jää kovin työlääksi.

- Viime vuosina kiinnostus lukemisen sujuvuuteen on kuitenkin lisääntynyt. Useissa tutkimuksissa on havaittu eroja eri kieltä puhuvien lasten lukemaan oppimisen nopeudessa ja lukemisvaikeuden piirteissä. Englanninkielisillä lapsilla kestää useita vuosia saavuttaa tarkka lukemisen taito, kun taas esimerkiksi suomenkieliset lapset oppivat yleensä lukemaan tarkasti jo ensimmäisen luokan aikana. Koska lukemisen tarkkuus opitaan suomen kielessä säännöllisen kirjoitusjärjestelmän vuoksi melko nopeasti, näkyvät lukemisvaikeudet lukemisen hitautena, Huemer toteaa.

 

Lukemisen taitoja voidaan harjoittaa lukemisen ja toiston avulla

Ulkomailla eniten käytetty menetelmä lukusujuvuuden harjoittamiseen on toistava lukeminen, joka tarkoittaa samojen materiaalien, esimerkiksi sanojen tai tekstin, lukemista useaan kertaan. Huemerin väitöstyön menetelmät perustuivat myös pitkälti toistavaan lukemiseen.

- Lukemisen nopeus kehittyy, kun lasten kanssa harjoitellaan säännönmukaisesti ja toistaen lukemisen perustaitoja, esimerkiksi suomen kielessä tavujen tai saksan kielessä konsonanttiyhdistelmien lukemista. Harjoitusmenetelmät perustuivat osittain tietokonepohjaisiin menetelmiin. Toisaalta on tärkeä todeta, että myös ns. "perinteinen" menetelmä, joka pohjautui aikuisen ja lasten yhteisiin päivittäisiin lukemisen tuokioihin, vei lukemisen sujuvuuden taitoja eteenpäin, Huemer kertoo tutkimuksestaan.

Väitöstyö toi myös uutta tietoa siitä, millaisia kielen yksiköitä lukemisen harjoittelun kohteeksi kannattaa valita. Englannin kieleen perustuvissa lukemisen malleissa ajatellaan, että sujuva lukeminen pohjautuu yksittäisten sanojen nopeaan tunnistamiseen. Suomen kielessä taas sanojen taivutusten runsaus ja pitkät, monitavuiset sanat vaikeuttavat kokonaisten sanojen nopeaa tunnistamista. Huemer havaitsi, että sanaa pienempien osien, kuten konsonanttiyhdistelmien ja tavujen harjoittelu on tehokasta ja siirtyy harjoiteltua osaa suurempien yksiköiden, sanojen, lukemiseen.

- Toistavan lukemisen harjoittelua kannattaa kohdentaa myös sanaa pienempiin osiin, Huemer suosittelee.

Lukemista harjoittelemalla lukemisen nopeus kasvaa lapsilla, jotka ovat hitaita lukijoita. Toisaalta nopeuden parantaminen ei ole helppo tehtävä. Lyhytkestoisella ja säännöllisellä harjoituksella voidaan saavuttaa parannuksia, mutta merkittäviä muutoksia ei lyhyessä ajassa ilmene.

- Tutkimuksessani käytettyjä harjoitusmenetelmiä on helppo soveltaa koulun ja kodin arkeen. Tutkimustulokset kannustavat jatkamaan lukemisen harjoittelua sinnikkäästi. Tulokset haastavat myös kehittämään koulussa keinoja toteuttaa riittävän pitkäkestoista ja säännönmukaista harjoittelua sekä tukea lapsille, jotka ovat jo oppineet lukemisen alkeet, mutta kamppailevat lukemisen hitauden kanssa, Huemer painottaa.

 

Sini Huemer: Training Reading Skills: Towards Fluency. Väitöskirja Jyväskylä 2009. ISSN 0075-4625; 360, ISBN 978-951-39-3562-7.

 


Takaisin

Siirry sivun alkuun
Päivitetty 24.1.2013