Lukeminen

Oppimisvaikeuksien keskeinen ongelma monilla on lukemisen hitaus. Opiskelutaitojen kehittäminen ja tilanteeseen sopivan lukemistavan opettelu helpottaa lukemisen työläyttä.

Taitava lukija käyttää tarvittaessa erilaisten tekstien lukemisessa erilaisia lukutapoja. Hän osaa myös käyttää useita lukutapoja samaakin tekstiä lukiessaan. Kaikkea ei tarvitse yrittää lukea sanasta sanaan.

Lukutavat, luetun jäsentämis- ja muistiinpanotekniikat sekä kertaamistottumukset vaikuttavat oppimiseen enemmän kuin lukemisen nopeus. Lukemisen tavoitteet, tekstien tyyli ja tarkoitus vaikuttavat siihen, millaista lukutapaa lukijan kannattaa käyttää.

Ymmärtävällä lukutaidolla tarkoitetaan kykyä käyttää tekstejä siten, että lukija saa selville tekstin merkityksen, osaa arvioida sisältöä kriittisesti ja kykenee käyttämään hankkimaansa tietoa valikoiden ja joustavasti omien tavoitteidensa mukaisesti.

Lukemisessa alkuun

Mitä laajemmasta tekstikokonaisuudesta on kysymys, sitä tärkeämpää on yleiskuvan saaminen aiheesta. Kokonaiskuvan rakentaminen on merkittävää luetun ymmärtämisen, tiedon jäsentämisen ja muistamisen kannalta. Hitaalle lukijalle on tärkeää kokonaiskuvan avulla suunnitella tehtävän osiin jakamista ja arvioida ajankäyttöä.

Lukemisinnostuksen herättämiseen ja lukutaidon ylläpitoon sopii kaikenlainen itseä kiinnostava lueskelu. Tekstin lukemisen työläyttä vähentää aiheen tuttuus, kiinnostavuus, tekstin pituus ja tarinan juonellisuus.

Äänikirjat antavat mahdollisuuden lukemiseen jopa silmät ummessa. Tärkeää on lukea mahdollisimman paljon kaikenlaisia tekstejä.

Jos lukemisen aloittaminen tai sisällön ymmärtäminen tuntuu vaikealta, alkuun on hyvä valita itselle tutuin tai kiinnostavin osio. Keskittymistä ja motivaatiota voi itse etukäteen tukea työskentelyn osioiden, taukojen ja palkkioiden suunnittelulla. Myös työskentely-ympäristön järjestämisellä ja sopivimman ajankohdan valitsemisella tukee omaa työskentelyään.

Erilaisia lukemisen tapoja

Silmäilevällä lukemisella tarkoitetaan luettavan tekstin tai kirjan selailua yleiskuvan saamiseksi. Silmäily jäsentää luettavaa tekstiä, antaa yleiskäsityksen sisällöstä ja tukee sen ymmärtämistä ja muistamista.

Kirjaan tutustuminen kannattaa aloittaa selailemalla - otsikon pohdinnalla, arvioinnilla, mitä aiheella mahdollisesti tarkoitetaan ja mitä itse asiasta jo tietää. Kirjan kuvituksen, kaavioiden ja kuvatekstien selailu tukee yleiskuvan saamista luettavasta tekstistä jo ennen varsinaista lukemista, mikä auttaa yksittäisten sisältöjen ymmärtämistä. Kirjan kansitekstin, sisällysluettelon ja esipuheen lukeminen auttavat lukijaa yleiskuvan saamisessa.

Lukijan ei nykyisen tietotulvan keskellä ole mahdollista eikä usein tarpeenkaan edetä lukemisessaan järjestelmällisesti alusta loppuun tai sanasta sanaan. Hakulukuun eli yksittäisten tietojen hakemiseen sopii silmäilyluku, jonka harjoittelu vähentää lukemiseen tarvittavaa aikaa.

Syventävällä lukemisella tarkoitetaan lukijan aktiivista perehtymistä koko tekstiin. Sen ymmärtämistä ja jäsentämistä tukevat alleviivaukset, reunamerkinnät tai käydyt keskustelut. Erilliset muistiinpanot keskeisistä käsitteistä ja kappaleiden ja lukujen pääkohdista sekä lukiessa heränneiden kysymysten tai tiivistelmän kirjoittaminen tukevat ymmärtämistä ja helpottavat myöhempää kertaamista.

Lukemisen nopeutta voi harjoitella

Lukemisen nopeuteen ja tarkkuuteen voi harjoitellen jonkin verran vaikuttaa. Lukemisessa harjaantumiseen sopii yhtälailla eri ikäisille tarkoitettujen kirjojen, harrastukseen, opiskeluun tai työhön liittyvän tekstin lueskelu. Lukemalla mahdollisimman usein erilaisia tekstejä virittyy lukemaan.

Ääneen lukeminen ja luettavan tekstin samanaikainen kuunteleminen tukevat lukemisen tarkkuutta. Juonelliset tarinat lisäävät keskittymistä ja auttavat ennakoimaan tulevaa tekstiä. Tekstin kirjoittamistavan tai sen aihepiirin tuttuus lisäävät tekstin ennustettavuutta, mikä vaikuttaa sekä lukemisen tarkkuuteen että nopeuteen. Lukeminen on taito, joka käytössä paranee.

Tietokoneavusteiset oppimisohjelmat tukevat sekä lukemisen sujuvuutta että ymmärtävää lukemista. Samoin hahmottamista tai tarkkaavuutta harjaannuttavat ohjelmat vaikuttavat lukemiseen.

Apua ajankäytön suunnittelusta ja lisäajasta

Ajankäytön suunnittelu sekä mahdollisuus lisäaikaan voi vähentää paineita ja kiireen tunnetta. Varsinkin hitaammalle lukijalle tehtävän ja käytettävissä olevan ajan jaottelu pienempiin osakokonaisuuksiin tukee keskittymiskykyä ja muistia lisäten onnistumisen mahdollisuuksia.

Mitä laajemmasta tekstimäärästä on kysymys, sen tärkeämpää on myös osata valikoida olennaisin. Sen moni kokee lukemisprosessin yhdeksi vaikeimmista asioista.

Tekstiä koskevien kysymysten asettaminen auttaa keskeisten asioiden löytymistä. Yksittäisten sanojen alleviivaus, tekstiin tehdyt omat merkinnät tai reunahuomautukset ja ääneen kertominen tukevat muistiinpainamista. Muistiinpanojen tekeminen itselle sopivimmalla tavalla jäsentää opittavaa kokonaisuutta, tukee asioiden kertaamista ja siten nopeuttaa lukemisprosessia. Lukemisen suunnitelmaan kannattaa varata aikaa erityisesti kertaamiseen.

Omia lukutapoja ja omaa suhdetta lukemiseen olisi hyvä ajoittain pohtia. Erityisen tärkeää se on opintojaan aloittavalle. Myös työtehtävien muutos, uusien työohjeiden lukeminen tai työn sisältöön liittyvään uuteen kirjallisuuteen perehtyminen voi aiheuttaa lisäajankäytön tarvetta lukemiseen, jolloin ajankäytön ja sisältöjen suunnittelun merkitys korostuu.
Siirry sivun alkuun